Kansainvälinen toiminnan resurssit vaihtelevat huomattavasti eri ammatillisten oppilaitosten ja koulutuksen järjestäjien välillä. Toiminnan strategiset linjaukset on usein kirjattu hyvin yleisellä tasolla, eikä suunnitelmilla aina ole yhteyttä käytännön toimintaan. Toisaalta kansainvälinen toiminta on monipuolisempaa ja laajempaa kuin strategiset suunnitelmat antavat ymmärtää.
 
Tiedot ilmenevät Opetushallituksen ja Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMOn tuottamasta selvityksestä, jonka laati Hämeen ammattikorkeakoulun ammatillinen opettajakorkeakoulu. Tarkoituksena oli kartoittaa, miten kansainvälisyyttä johdetaan strategioiden ja resurssien näkökulmasta sekä miten kansainvälinen toiminta näkyy opetussuunnitelmissa ja opetuksessa ammatillisissa toisen asteen oppilaitoksissa.

Tulevaisuudessa on kiinnitettävä huomiota siihen, että koulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset paneutuvat enemmän strategiseen suunnitteluun. Tavoitteena on, että kansainvälisyys ja monikulttuurisuus näkyisivät koulutuksen järjestäjän kokonaisstrategiassa ja opetussuunnitelmissa sekä lisäksi mahdollisessa erillisessä kansainvälistymisstrategiassa, todetaan selvityksessä.

Vahva kansainvälinen osallistuminen vaatii organisaatiolta hyvää johtamisjärjestelmää. Parhaimmillaan kansainvälisen toiminnan johtaminen oppilaitoksissa perustuu muun muassa hallitusohjelmaan ja valtakunnalliseen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan sekä EU:n linjauksiin. Määrätietoiseen kansainvälisen toiminnan kehittämiseen ja ylläpitämiseen liittyy johdon sitoutuminen ja kaikkien opettajien ja muun henkilöstön osallistuminen toimintaan.

Suomalaisten koulutuksen järjestäjien kansainvälinen toiminta käynnistyi aktiivisesti 1990-luvun puolivälissä. Kansainvälinen toiminta on pääosin muodostunut hankkeiden, opiskelija- ja opettajavaihdon sekä maahanmuuttajaopiskelijoiden kautta. Noin puolet vastaajista arvioi kansainvälisen toiminnan laajenevan, kasvavan ja kehittyvän. Erityisesti opiskelijoiden ja opettajien liikkuvuutta pyritään lisäämään.