Naisyrittäjyyden kehittämisessä on erityisen tärkeää naisyrittäjien määrän lisääminen ja työn-antajayrittäjyyden kasvattaminen. 70 prosenttia naisyrittäjistä toimii yksinyrittäjinä. Naisten yritykset toimivat usein kotimaan palvelumarkkinoilla, jossa asiakkaat koostuvat lähinnä yksityisistä kotitalouksista. Viime vuodesta alkaen yksinyrittäjät ovat voineet saada avustusta ensimmäisen työntekijän palkkamenoihin kokeiluluontoisesti tietyillä alueilla. Työministeri Tarja Cronbergin mukaan yksinyrittäjäntuki on vakinaistettava ja ulotettava koko maahan.

Lisäksi naisyrittäjyyden näkyvyyttä on lisättävä. Naisyrittäjillä ei useinkaan ole verkostoja pääomasijoittajiin. Pääomasijoittajat eivät vuorostaan tunne naisyrittäjyyttä tarpeeksi hyvin. Kyse on Tarja Cronbergin asettaman naisyrittäjyyden edistämistyöryhmän mukaan pitkälti tiedottamisesta ja ennakkoluulojen murtamisesta.  

Yrittäjäksi ryhtymisen kynnys on edelleen korkea ja nuoret naiset hakeutuvat mieluummin palkkatyöhön kuin lähtevät yrittäjiksi. Naisyrittäjät tarvitsevat enemmän rohkaisua ja tukea kuin miehet. Naisille on tarjottava heidän tarpeisiinsa soveltuvia pysyviä palvelumuotoja. Naisyrittäjät arvostavat niin sanottuja matalan kynnyksen palveluja sekä henkilökohtaista neuvontaa.

Naisyrittäjyyttä tulee tukea tarjoamalla yrittäjäosaamiseen liittyvää koulutusta, kohtuuhintaista rahoitusta sekä toimivia verkostoja. Naisten resurssikeskusten toiminnan keskeisempänä haasteena on ollut saada toiminta vakiinnutettua, koska keskukset ovat toimineet lähes täysin projektirahoituksella. Resurssikeskuksille on turvattava perusrahoitus. Keskusten toimintaa on työryhmän mielestä linjattava yhdenmukaisemmin.

Naisyrittäjyyttä edistäviä tahoja on useita. Tästä seuraa toimijoiden ja toiminnan suuria alueellisia eroja sekä alueiden erilaisia painotuksia naisyrittäjyyden edistämisessä. Naisyrittäjille kohdennettuja palveluja voidaan kehittää lisäämällä eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja verkottumista.